Huippuosaamisen kehittäminen on yhteiskunnan voimavara

Huippuosaamisen kehittäminen on yhteiskunnan voimavara

Suomea pidettiin vielä 1990-luvulla huipputeknologian yhteiskuntana, jonne moni ulkomaalainen haikaili pääsevänsä opiskelemaan ja töihin. Suomi oli tuolloin Nokian ja huipputeknologian kotimaa, jonka korkea koulutustaso nousi puheenaiheeksi maailmanlaajuisesti Pisa-tutkimuksissa saavutetun menestyksen johdosta seuraavalla vuosikymmenellä.

Koulutusleikkausten jälkimainingeissa Suomi kamppailee uusien haasteiden kanssa – huippuosaajat karkaavat ulkomaille, eikä tutkimustyöhön löydy riittävästi määrärahoja. Korkeasti koulutettu suomalainen ja ulkomaalainen työvoima karkaa ulkomaille parempien palkkojen ja mielenkiintoisempien työtehtävien pariin, jotain on tehtävä pian, mutta mitä?

Suomen väestönkehitys ei lupaile hyvää, sillä tulevina vuosina työikäisten toimijoiden määrä vähenee, ja samanaikaisesti muissa ikäluokissa on ennustettavissa selvää nousua. Huippuosaajia tarvitaan ratkomaan kansantaloudellisia ongelmia, ja vahvistamaan suomalaisen osaamisen jatkuvuutta yrityksissä. Pula koulutetusta työvoimasta heikentää jo nyt monien alueiden elinvoimaa, ja samalla yritysten kilpailukyky kärsii. Suomen oma väki ei tule riittämään kaikilla aloilla, mutta hukkainvestointeihinkaan ei ole varaa. Yhden korkeakoulututkinnon hinta Suomessa on noin 40 000 euroa, joka olisi saatava valjastettua suomalaisten työmarkkinoiden käyttöön.

Huippuosaamisen tukeminen

Suomen hyvätasoisesta koulutuksesta huolimatta, ei huippuosaamista ole osattu tukea tarpeeksi. Suomalainen koulutus on tarjonnut tasa-arvoisen ympäristön kaikille oppilaille, mutta resursseja parhaimpien tukemiseen on kuitenkin vähän. Opettajilla ei ole useimmiten pedagogisia taitoja saada kaikkien oppilaiden osaamista ja erikoistaitoja esille. Eri tasoisten ja eri aloilla lahjakkaiden opiskelijoiden tukeminen oppimisen eri vaiheissa vaatii opettajalta paljon, varsinkin kun sitä ei ole sisällytetty opetussuunnitelmaan. Oikein ohjattuna ryhmä muodostaa toisiaan tukevan ja hedelmällisen oppimisympäristön, jossa kasvaa tulevaisuuden huippuja eri aloille.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus nojaa vahvasti opiskeluun. Menestyksen tekijöitä ovat oppilaat, joille annetaan työkalut kehittää kykyjä ja käyttää niitä työelämässä. Huippujen tunnistaminen ei ole epäluottamusta muiden osaamiseen, vaan oppilaiden eri osa-alueiden vahvistamista. Huippuosaamisen vahvistaminen vaatii tervettä kilpailuhenkeä, joka haastaa opiskelijan ajattelemaan, asettamaan tavoitteita itselleen ja ottamaan vastuun opinnoistaan. Opetukseen luodaan olosuhteet, joissa on mahdollista fokusoida parhaisiin puoliin ja voimavaroihin – ei heikkouksiin ja puutteisiin. Tämä johtaa parhaimmillaan yksilön kasvuun osaamisen osalta ja parempiin tuloksiin työelämässä.

Hitaampien tahtiin – kärsivätkö parhaat?

Monissa maissa lahjakkaat lapset ohjataan jo nuorina eri väylille, joissa on mahdollista edetä nopeampaan tahtiin, ja saada tarvittavan haasteellisia tehtäviä kehityksen tueksi. Suomessa opetussisältö perustuu kuitenkin siihen, että eteneminen tapahtuu hitaampien tahtiin. Ajatus on hieno, ja sen ansiosta heikompi tasoisetkin saavat hyvän peruskoulutuksen. Entä miten on huippuoppilaiden kanssa? Kärsiikö motivaatio jo alkumetreillä, ellei aivoja ruokita tarvittavalla määrällä haasteita, ja anneta työkaluja edetä nopeammin? Lahjakkaiden lasten kohdalla olisi mahdollista kokeilla erikoisluokkia tai erillisiä väyliä nopeammin oppiville.

Suomessa on mahdollista hakeutua esimerkiksi musiikkipainotteisiin tai urheilupainotteisiin kouluun. Se ei ole kuitenkaan riittävä monille huippulahjakkaille, joille kaivataan syventäviä opintoja ja kilpailullista vastusta. Kouluissa iso osa arvostelua saadaan osallistumisesta, joka ei välttämättä riitä niille lupauksille, jotka kaipaavat tarkempaa analyysiä oppimisesta ja haasteellisempia tilanteita. Suomen huippulahjakkuudet jäävät jumiin koulutusrattaisiin, ja samanaikaisesti monissa maissa lahjakkuudet pääsevät omien taitojen mukaiseen koulutukseen jo varhaisessa vaiheessa. Monien taitojen kohdalla paras oppimishuippu saavutetaan nuorena, jolloin nuori imee itseensä tietoa ja toimintatapoja.

Huippuosaaminen karkaa ulkomaille

Moni suomalainen tai ulkomaalainen huippuosaaja ei koe Suomea enää houkuttelevaksi työympäristöksi. Urakehitys, kansainvälisyys ja parempi palkkataso monilla aloilla houkuttelevat ulkomailla. Koulutusleikkausten ja tutkimusmäärärahojen vähentäminen on osaltaan heikentänyt suomalaista imagoa teknologisen tutkimustyön edelläkävijänä. Kiinnostus kokeilla siipiä kansainvälisessä ympäristössä ajaa tutkijoita ja korkeakoulusta valmistuneita Amerikkaan, muihin Pohjoismaihin, Kanadaan, Aasiaan ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös Afrikkaan. Moni uskoo työkokemuksen kansainvälisessä tiimissä tuovan tärkeää työkokemusta ja kontakteja, joiden avulla on mahdollista tavoitella parempia työpaikkoja.

Huippuosaajien houkuttelemiseksi tarvitaan virikkeellinen työympäristö, joka antaa mahdollisuuden kehittyä. Huippuosaajat viihtyvät työpaikoissa, joissa on mahdollista vaikuttaa, ja tarjolla on alan parhaimmat työvälineet, kuten uudet ohjelmistot niiden parissa työskenteleville. Työntekijä saa itsestään parhaimmat puolet esiin päästessään kehittymään työtä tekemällä. On hyvä muistaa, että nykyaikana monet ovat tottuneet joustoon niin työaikojen kuin fyysisen paikankin suhteen. Kaikille ei sovi kahdeksasta neljään toimistotyö. Oikeanlaisen balanssin löytäminen työn suhteen ja mielekäs työympäristö pitävät motivaation korkealla.

Miten kääntää aivovuodon suuntaa?

Aivovuodon ehkäisemiseksi on jo perustettu erilaisia hankkeita, joista yksi on Excellence in Finland. Sen tavoite on koota yhteen huippuja urheilun, tieteen ja taiteen aloilta. Tarkoitus on luoda Suomeen kaivattua uudenlaista toimintakulttuuria, jossa vahvistetaan huippuosaamista ja tuetaan uusia oppimisen malleja. Oppilaitoksille olisi annettava vahvempi rooli työllistymisen tukemisessa, sillä niillä on merkittävä rooli opiskelijoiden tukemisessa. Oppilaitoksille olisi mahdollista kehittää rahoituspalkkioita, jotka riippuvat valmistuneiden sitouttamisesta työelämään. Tällöin oppilaitoksilla olisi suurempi motiivi edesauttaa suhteiden luomisessa jo opintovaiheessa työmarkkinoille.

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia huippuja

Suomessa koulutetaan vuosittain mittava määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, joista osa ei ole opintojen aikana juurtunut Suomen kulttuuriin kielen avulla. Monet maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä, ja luonnollinen työllistymisreitti valmistuneille on muuttaminen ulkomaille. Samanaikaisesti Suomi tarvitsee omien kotimaisten lahjakkuuksien lisäksi myös ulkomaalaista huippuosaamista. Muutto Suomeen, ja pysyminen Suomessa vaatii usein muutakin kuin hyvän työpaikan. Ulkomaalainen kaipaa kontakteja ja pehmeää laskua uuteen, vieraaseen kulttuuriin. Samalla hän tuo yritykselle oman kontaktiverkostonsa, ja erilaisen näkökulman tarkastella asioita, joka parhaimmillaan poikii uusia innovaatioita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *