Kasinotalous – Taloutta 1980-luvulta nykypäivään

Kasinotalous – Taloutta 1980-luvulta nykypäivään

Kasinotaloudella tarkoitetaan 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alkupuolen Suomen talouden ns. hulluja vuosia, joissa vapautuneiden markkinoiden toiminta johti merkittävään talouden ylikuumenemiseen. Kasinotalous johti osaltaan Suomen talouden ajautumiseen lamaan 1990-luvun alussa. Kärsijöinä kasinotaloudesta olivat koko kansan lisäksi pankit ja sijoitusliikkeet, jotka kärsivät merkittäviä tappioita. Kasinotalouden piirteisiin voidaan katsoa kuuluvan jupit, lainojen myöntäminen lähes olemattomia vakuuksia vastaan ja lainojen käyttö luksukseen, kuten autoihin ja muskeliveneisiin. Myös sijoituskuplat olivat yleisiä kasinotalouden aikana.

Palkansaajat saivat pörssistä ja sijoittamisesta tietoa ennennäkemättömällä tavalla kasinotalouden aikaan. Lehdet kirjoittivat tunnetuista pörssimiehistä alituiseen. Kuluttajien säästäminen painottui uudenlaisiin sijoituselementteihin, kuten sijoitusrahastoihin ja osakkeisiin. Ennen kasinotalouden aikaa kuluttajat säästivät yleensä korkotalletuksin.

Talouden ylikuumentuessa talous kasvoi liian nopeasti. Tavaroiden ja palveluiden tarjonta ei pysynyt enää niiden kysynnän perässä. Korkeasuhdanteen aikana tuotantokustannukset nousivat ja hyödykkeiden myynti ulkomaille vaikeutui. Ylikuumentuminen aiheutti myös inflaatiota. Talouden ylikuumentumisen voidaan katsoa johtuvan liian löysästä rahapolitiikasta.

Kasinotalouden aika oli talousrikollisten kulta-aikaa

Talousrikolliset ottivat lainoja pöytälaatikkofirmojen nimissä. Lainojen vakuuksien arvoja yliarvioitiin esimerkiksi väärentämällä asiakirjoja tai teettämällä arvioita talousrikollisten pöytälaatikkofirmoilla. Myös pankkien johtohenkilökunta saattoi olla mukana talousrikoksissa myöntämällä perusteettomia lainoja ja saamalla osansa jo myönnetyistä lainoista. Tunnettuja kasinotalouden ajan talousrikollisia olivat muuan muassa Peter Fryckman ja Kari ja Jussi Uoti. Peter Fryckman tuli tunnetuksi ns. Kouri-kaupoista, jossa SYP:n ja Sammon osakkeita ostettiin KOP:n lainoituksella veroparatiisiyhtiöiden nimiin. Peter Fryckman toimi Kouri-kauppojen bulvaanina.

Fryckmanin katsotaan hyötyneen Kouri-kaupoista kymmenien miljoonien markkojen arvosta. Hän sai vuonna 2001 neljän vuoden vankeuden velallisen epärehellisyydestä. Fryckman pakeni tuomiota Etelä-Afrikkaan, mutta Etelä-Afrikan poliisi pidätti Fryckmanin Kapkaupungissa ja lähetti hänet Suomeen kärsimään rangaistustaan. Fryckman virui Suomen eri vankiloissa vuosia. Myös Uotin veljekset Kari ja Jussi saivat taloussotkuista tuomioita. Jussi Uoti pakeni ulkomaille henkilökohtaisen konkurssin tehtyään ja Kari Uoti istui vankilassa, josta hän tuomion suoritettuaan siirtyi toimimaan omassa lakiasiantoimistossaan yrittäjänä.

Jupit kasinotalouden airueina

Jupeilla tarkoitetaan tiettyä, yleensä nuorta, kuluttajaryhmää. Lehtitoimittajat ottivat termin käyttöön 1980-luvun Yhdysvalloissa. Jupeilla tarkoitettiin uutta nuorta, itsevarmaa ja hyvin materialistista työelämän sukupolvea. Maininta jupeista sisälsi aina kriittisen sävyn.

1970-luvulta 1980-luvulle tultaessa osan yhdysvaltalaisista nuorista katsotaan muuttuneen opportunisteiksi oman edun tavoittelijoiksi. Newsweek-aikakausilehti julisti vuoden 1984 “juppien vuodeksi”. Juppikulttuurin taidoksi katsottiin olla “oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikeissa vaatteissa”, kuten kirjailija Jay McInerney kiteytti hienosti vuonna 1984 ilmestyneessä teoksessaan Manhattanin valot.

Juppien aikakaudesta siirryttiin Suomessa 1990-luvun alun lamaan, joka oli talouskriisejä verratessa yksi historian pahimpia, jopa pahempi kuin Suomen vuoden 1930 lama. Laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi muutamasta prosentista lähelle kahtakymmentä prosenttia. Suomen laman katsotaan johtuneen muuan muassa Neuvostoliiton romahduksesta, teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkenemisestä ja rahamarkkinoiden liian nopeasta vapauttamisesta 1980-luvulla. Suomen lamassa oli merkittävää myös liian kireänä pidetty rahapolitiikka, jonka katsotaan osaltaan vaikuttaneen laman syntymiseen.

Laman syntymisen taustatekijät

Lama juontaa juurensa Suomen 1980-luvun talouspolitiikkaan. Suomessa vallitsi tällöin voimakas taloudellinen nousukausi, jonka voidaan katsoa kestäneen koko vuosikymmenen. Ulkomaisen luotonhakemisen vapautumisen pitkitti nousukautta ja johti osaltaan lopulta talouden ylikuumenemiseen.

Luoton hakemiseen ulkomailta ei enää tarvittu erillistä lupaa. Tämä johti kotimaisten yritysten lainanhakuun ulkomailta. Lainarahaa ulkomailta saatiin merkittävästi kotimaista lainarahaa edullisemmin. Pankit avasivat luotonantoa yksityishenkilöille ja luottokanta kasvoi jopa yli 100 prosenttia vuodessa. Pakkodevalvaatio nosti rajusti valuuttalainojen arvoa Suomen markoissa.

Rahamäärä lisääntyi kansantaloudessa ja asuntojen ja liiketilojen hinnat nousivat hyvin voimakkaasti. Kiinteistö- ja pörssikuplat syntyivät velkojen kytkeytyessä suuriin omaisuuksiin. Lainarahalla ja spekulatiivisella sijoittamisella pyrittiin rikastumaan hinnalla millä hyvänsä.

Suomen hallitus päätyi sitomaan markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla. Vahvan markan politiikan odotettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Ratkaisuksi tarjottiin tupo-sopimusta, jonka tarkoituksena oli alentaa työntekijöiden palkkoja. Pakkodevaltointi tehtiin marraskuussa Suomessa vuonna 1991, ja markka asetettiin kellumaan uudelleen 8. syyskuuta 1992.

Vahvan markan politiikka

Euroopan laajuinen muoti-ilmiö oli sitoa valuutta kiinteään valuuttakurssiin. Myös Suomi ajoi vahvan markan politiikkaa keskeisenä teesinään valtion talouspolitiikassa muiden Länsi-Euroopan valtioiden tavoin. Suomella katsotaan olleen liian vahva valuutta sen todelliseen arvoon verrattuna. Valuutan kurssikytkentä ei ota huomioon valtiontalouden kokonaistilannetta ja se voi johtaa talouden jyrkkään syöksyyn kuten Suomelle kävi. Jälkiviisastelu on toki aina helpompaa kuin laivan ohjaaminen myrskyn ollessa päällä. Suomen kohtalo olisi voinut olla samanlainen kuin 2010-luvulla Kreikan kriisissä.

Voiko kasinotalouden aika toistua?

Historiasta voi oppia ja näköpiirissä ei ole esteitä, miksei Suomen lama tai maailmanlaajuinen talouskriisi voisi toistua. Vuonna 2008 pankkikriisi muistutti talousjärjestelmän haavoittuvuudesta. Vuoden 2008 pankkikriisin aikana joidenkin pankkiirien kerrotaan varautuneen alkavaan kriisiin asein, muonavarastoin ja rahavarantojen kullaksi muuttamisella. Tämä kertoo mahdollisen kriisin vakavuudesta. Pankkikriisissä pankit pelastettiin veronmaksajien rahoilla ja todennäköisesti niin kävisi myös seuraavassa talouskriisissä, jossa talousjärjestelmän ongelmat korjataan jälleen kerran veronmaksajien taskuista. Eliitti on rakentanut kriisejä varten bunkkereita, valtaväestön keinovalikoimaa voi jokainen miettiä kontollaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *