Osakekauppa

Osakekauppa

Monet ovat varmasti kuulleet osakekaupasta, mutta kaikille ei välttämättä ole selvää, mitä se on. Vaikka ei itse harrastaisikaan sijoittamista, on osakkeisiin ja kaupankäyntiin luultavasti törmännyt esimerkiksi talousuutisten yhteydessä. Tässä artikkelissa käsitellään perustiedot osakekaupasta, joten on parasta aloittaa määrittelystä.

Osakekauppa (toiselta nimeltään omistuskauppa) on yrityskauppa, jossa kauppatavarana ovat yhtiön omistukseen oikeuttavat osakkeet. Finnveran määritelmän mukaan osakekaupassa ostaja hankkii kaupan kohteena olevan yrityksen osakkeet tai osake-enemmistön. Tämän jälkeen ostettava yritys useimmiten jatkaa toimintaansa tutulla nimellä ja y-tunnuksella.

Osakekaupassa osakkeet laittaa myyntiin yhtiön osakkeenomistaja. Yhtiö ei laita omaisuuseriään myyntiin, vaan se jatkaa liiketoimintaansa kuten ennenkin. Tämä merkitsee ostajalle sitä, että riskit, eli velat, takuut ja piilevät vastuut, siirtyvät kaupan myötä kokonaan ostajalle. Osakekaupassa myydään yleensä suurempi varallisuusmassa kuin liiketoimintakaupassa, joten kauppahinta on korkeampi. Osakekaupan etu liiketoimintakauppaan verrattuna on, että se johtaa usein myyjälle kevyempään kokonaisverotukseen. Osakekaupasta puhuttaessa monelle tulee varmasti mieleen osakesijoittaminen, ja sitä käsitellään seuraavaksi.

Osakesijoittaminen

Osakkeet ovat monelle tuttuja myös sijoitusmuotona, ja osakkeisiin sijoittaakseen on käytävä osakekauppaa. Tässä kappaleessa käsitellään sitä, mitä tavallisen aloittelevan sijoittajan olisi hyvä tietää osakesijoittamisesta. Ensimmäisenä aloittelevan sijoittajan on pohdittava, miksi hän haluaa sijoittaa. Muita pohdinnan arvoisia kysymyksiä ovat, kuinka pitkäksi aikaa sijoitus tehdään sekä myös se, millaisia riskejä sijoittaja on valmis rahoillaan ottamaan. Sijoitus kannattaa tehdä pitkäksi ajaksi, sillä laajalla aikavälillä osakekurssit nousevat, mutta lyhyen ajan kuluessa ne saattavat heilua voimakkaasti.

Toinen tärkeä seikka, mitä sijoittajan tulee miettiä on se, kuinka paljon rahaa hänellä on varaa sijoittaa ja mahdollisesti menettää sijoituksessaan. Sijoittaminen vaatii myös sitä, että sijoittaja seuraa markkinoita. Tästä syystä on pohdittava, onko sijoittajalla aikaa ja mahdollisuuksia markkinoiden seuraamiseen. Aluksi on hyvä opiskella sijoittamisen perusteet. Tietoa löytyy esimerkiksi Pörssisäätiöltä, joka tarjoaa artikkeleita, tai sitten internetissä maksutta tarjolla olevista sijoitusoppaista. Mikäli sijoittajalla on mielessään tiettyjä yhtiöitä, jotka houkuttelevat, niihin kannattaa perehtyä ennen sijoittamista.

Osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen erot

Sijoittaja törmää sijoittamisessa eri vaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi osakesijoittamiseen ja rahastosijoittamiseen. Mitä eroa näillä on? Sijoittajan kannalta rahasto on vaivattomampi, sillä rahastoyhtiö valitsee, sekä myös hoitaa sijoituskohteet. Sijoittajan vastuulle jää sopivan sijoitusrahaston löytäminen. Osakesijoittamisessa sijoittaja valitsee itse yhtiöt joihin sijoittaa, ja pääsee myös vaikuttamaan yhtiön toimintaan, mikäli osallistuu yhtiökokouksiin. Negatiivisena puolena on, että hyvin hajautetun osakesalkun kasaaminen voi viedä aikaa. Tämä johtuu siitä, että pieniä osakesijoituksia ei kannata kustannusten vuoksi tehdä.

Mikäli osakesijoittaminen alkoi kiinnostaa, tarvitset arvo-osuustilin. Tälle tilille kirjataan sijoittajan osakeomistukset eli arvo-osuudet. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä sijoittaja tarvitsee myös pankkitilin, jonne muun muassa maksetaan osingot. Verotusta varten sijoittaja saa vuoden lopussa tiliotteen, josta selviävät omistukset sekä osingot. Sijoittajan kannattaa laittaa myös talteen osakekaupoista saadut kuitit verotusta varten. Arvo-osuustilin avaaminen ei ole vaikeaa, sillä se onnistuu kätevästi esimerkiksi internetissä. Tämän lisäksi sen voi tehdä pankissa tai pankkiiriliikkeessä. Välittäjät perivät arvo-osuustilimaksuja, mutta niiden hinnat vaihtelevat.

Mistä arvopaperinvälittäjä?

Osakkeiden välittämisestä vastaavat pankit sekä pankkiiriliikkeet. Osakekauppaan kuuluu, että välittäjän kanssa tehdään asiakassopimus. Osto- ja myyntitoimeksiannot on mahdollista hoitaa kätevästi välittäjän tarjoamassa verkkopalvelussa. Tietysti on mahdollista antaa toimeksianto myös paikan päällä tai puhelimessa. Mikäli osakesijoittamista harrastaa varakkaampi henkilö, hän saattaa käyttää omaa henkilökohtaista meklaria tai omaisuudenhoitajaa. Ihan pienellä rahamäärällä ei näitä palveluita saa, vaan ammattilaiset ottavat hoidettavakseen salkkuja, joiden arvo on välittäjästä riippuen vähintään 100 000 euroa. Robottivarainhoitajan palveluita on mahdollista saada pienemmälläkin salkulla.

Paljonko omaisuudenhoitajan palveluista pitää sitten maksaa? Yleensä käytäntönä on se, että omaisuudenhoitajan palkka on sidottu varallisuuden määrään tai/ja vuotuiseen tuottoon. Internet on kätevä tässäkin asiassa, sillä netissä on mahdollista tehdä vertailuja välittäjien välillä sen pohjalta, mitkä palvelut itseä kiinnostavat. Kyselyitä voi tietysti tehdä myös pankkien ja pankkiiriliikkeiden konttoreissa. Mitä rahastoihin tulee, on useimmilla välittäjillä hyvä valikoima myös rahastoja. Arvopaperivälittäjät laskuttavat osakekaupasta välityspalkkion, joka vaihtelee välittäjien sekä jopa toimeksiantojen mukaan.

Toimeksiantojen rajahinnat

Toimeksiantoa tehtäessä pitää määritellä rajahinta, jota kalliimmalla sijoittaja ei osta, tai jota halvemmalla hän ei myy. Tämän avulla sijoittaja onnistuu pitämään hermot kurissa ja tavoitteet kirkkaana mielessään. Tällä keinolla ei myöskään maksa osakkeista enempää kuin mihin on valmis. Toimeksiannon voimassaoloaika voi olla päivän tai määrittelemättömän ajan, joka on käytännössä kaksi viikkoa. Mikäli sijoittajalla on kiire ja hinnalla ei ole väliä, valitsee hän päivän hinnan. Tällöin kauppa tehdään heti edullisimpaan hintaan, millä joku suostuu osakkeensa myymään.

Sijoitussuunnitelma

Aloittelevalla sijoittajalla on hyvä olla jonkinlainen suunnitelma tai strategia sijoittamisen suhteen. Strategia on käytännössä vastaus niihin kysymyksiin, joita sijoittaja joutuu ennen sijoitusuransa alkua pohtimaan, kuten esimerkiksi mitä varten sijoittaa, millaisella aikajänteellä ja millaisella riskillä. Strategiassa kannattaa vastata myös siihen, haluaako sijoittaa esimerkiksi hyviin osingonmaksajiin vai heilahteleviin kasvuyhtiöihin. Riskeiltä voi suojautua hajauttamalla sijoitukset tasaisesti, ja tämä on myös hyvä ottaa mukaan sijoitusstrategiaan. Mikäli sijoitussuunnitelma tuntuu vaikealta, netistä löytyy avuksi valmiita sijoitussuunnitelmapohjia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *