Suomalaiset innovaatiot

Suomalaiset innovaatiot

Monelle voi tulla yllätyksenä, että useat kansainvälisestikin tutut ja rakkaat esineet ovatkin alkuperältään täysin suomalaisia. Ne ovat muuttaneet maailmaa omalla sektorillaan, vaikka tarinoista niiden takana harvoin puhutaankaan. Suomalaiset ovat tunnettuja luovuudestaan ja innovatiivisista ratkaisuistaan arjen ja jopa teollisuuden suuriin ongelmiin.

Syyt siihen, miksi suomalaiset ovat luonteeltaan sisukkaita ja luovia on monia. Yhtenä syynä pidetään Suomen maantieteellistä asemaa: Suomi on pieni maa kahden suurvallan välissä ja se on kasvattanut suomalaisten luonnetta. Tänä päivänä pieni, viiden miljoonan asukkaan Suomi on jo muodostanut itsestään tärkeän komponentin kaikissa kansainvälisissä projekteissa ja teknologisessa kehitystyössä. Suomalaiset innovaatiot ovat kuitenkin paljon muutakin kun Nokia ja Muumit. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat erityisen ylpeitä suomalaisesta koulutuksesta, turvallisuudesta, puhtaasta luonnosta ja vedestä – asioista, jotka eivät ole enää itsestään selvyyksiä nykymaailmassa.

Innovaatioita on aina tehty täyttämään aitoa tarvetta. Innovaatioksi määritellään tuote, prosessi, keksintö tai palvelu, jonka perimmäinen tarkoitus on olla olennaisesti parannus entiseen, täysin uusi idea tai ajatus, josta samalla hyödytään taloudellisesti. Niitä on kahdenlaisia: mullistavia sekä asteittaisia muutoksia synnyttäviä innovaatioita. Vähittäisiä muutoksia synnyttävät innovaatiot parantavat asteittain esimerkiksi nykyisiä palveluita, tuotteita tai toimintatapoja. Radikaalimmat, mullistavat innovaatiot taas luovat täysin uusia markkinoita ja pakottavat muuttamaan ajattelutapoja. Maailmassa on myös disruptiivisia innovaatioita, jotka korvaavat kaikki aikaisemmat rakenteet ja toimintamallit määrittäen markkinat uudelleen.

Innovaation julkaisua edeltää todella pitkä ketju, joka pohjautuu syvälliseen tietoon ja laaja-alaiseen osaamiseen. Innovaatio syntyy kyvystä yhdistellä niitä uudella, mullistavalla tavalla. Uusissa ratkaisuissa ihminen on tärkein tekijä, mutta yhteiskunnalla on myös tärkeä merkitys – kulttuurin, arvojen, normien ja rakenteiden täytyy tukea luovuutta.

Merkittäviä suomalaisia keksintöjä tehtiin jo ennen innovaatiopuheita

Suomalaiset ovat tehneet mullistavia keksintöjä jo kauan ennen oikeiden innovaatiopuheiden alkua, jopa 100 vuotta sitten. Sosiaaliset keksinnöt ovat olleet mullistavimpia kuin monet tekniset tuotteet. Suomen ainutlaatuinen neuvolajärjestelmä luotiin jo vuonna 1926, ja siihen liittyen edelleen uniikkeina pidettyjä äitiyspakkauksia alettiin jakamaan vuonna 1937. Lapset ovat saaneet nauttia maksuttomasta kouluruoasta jo vuodesta 1943 lähtien. Se keksittiin aikana, jolloin oli pahimmat Suomen sotavuodet.

Kaikki edellä mainitut innovaatiot luotiin suuren köyhyyden aikana, jota voidaan nykymittareilla verrata pula-aikaan. Edelleen nykyisessä maailmantilassa kyseisiä palveluja pidetään ainutlaatuisina eikä monikaan maa ole pystynyt tarjoamaan samaa. Lisäksi sota-aikoina keksityt Abloy-lukot ja AIV-rehu ovat edelleen merkittäviä keksintöjä, jotka eivät ole menettäneet suosiotaan ajan kanssa. Suomi-konepistoolin valmistus ja merkitys oli niin ikään korvaamatonta 1940-luvun sota-aikoina.

Kuuluisa astiankuivauskaappi

Kuten suurin osa suomalaisten tekemistä maineikkaista innovaatioista, myös astiankuivauskaappi valmistui kauan aikaa sitten, tarkalleen sota-ajan jälkeen 1940-luvun puolivälissä. Sitä kehitti Työtehoseurassa kotitalousopettaja Maiju Gebhard vuosien 1944–45 aikana, jonka jälkeen sen teollinen valmistus alkoi vuonna 1948. Maiju Gebhardin tekemä astiankuivauskaappi ei kuitenkaan ollut radikaali innovaatio, vaan se oli asteittainen parannus alkujaan Ruotsissa suunnitellusta kuivaustelineestä. Gebhardin tekemä innovaatio oli kuivausritilöiden ja ovien asentaminen kaappiin. Astiankuivauskaappi vähensi huomattavasti perheenäitien työtä kun yksi työvaihe poistettiin. Myöhemmässä tuotannossa kaappien ritilät korvattiin muovipäällysteisillä teräslankahyllyillä.

Gebhardin koko elämäntyö keskittyi kotiäitien työn rationalisointiin ja erityisesti inhimillisten arvojen korostamiseen nopeasti koneellistuvassa yhteiskunnassa. Hän pyrki innovaatiollaan sekä lukuisilla kirjallisilla tuotoksillaan tuomaan tietoutta asioiden oikeaan arvojärjestykseen laittamisesta. Yhä tänä päivänä astiankuivauskaappi on tärkeä osa suomalaisia koteja, mutta se ei ole kätevyydestään huolimatta saanut suurta kansainvälistä suosiota.

Ruokainnovaatiot: Ksylitoli

Astiankuivauskaapin vierellä ksylitolia pidetään kansainvälisesti yhtenä tärkeimpänä suomalaisena keksintönä. Ksylitoli on luonnosta peräisin olevan makeutusaine, jonka tiedetään estävän hampaiden reikiintymistä ja ehkäisevän lasten korvatulehduksia. Ksylitolin säännöllisellä käytöllä on tutkimuksissa huomattu olevan hammasystävällisten hyötyjen lisäksi positiivista vaikutusta myös moniin suu- ja hammasperäisiin infektioihin ja sairauksiin. Sitä käytetään yleisesti sokerittomissa purukumeissa, hammastahnoissa ja pastilleissa ympäri maailmaa.

Ksylitoli löydettiin jo 1800-luvulla ranskalaisten ja saksalaisten kemistien toimesta, mutta sen terveyshyödyt tulivat ilmi vasta 1970-luvulla Turun yliopistossa. Elintarvikekäyttöön käytettävää ksylitolia valmistetaan ksylaanista eli kasvien kuitumateriaalista. Sitä löytyy erityisesti maissista, koivusta ja pyökistä. Koivun takia ksylitolia on kutsuttu myös koivusokeriksi. Sen teollinen valmistus alkoi jo vuonna 1972. Suomen sokeri Oy patentoi ksylitolin valmistusmenetelmän ensimmäisenä maailmassa. Makeutusaineena käytettävän ksylitolin valmistus alkoi vuonna 1974 ja ensimmäiset purkat ilmestyivät kauppoihin vuonna 1975.

Tietotekniikassa on tehty useita innovaatioita

Nokia on luultavasti tunnetuin suomalainen yritys, joka asetti kännykän jokaisen tavallisen ihmisen käteen. Nokia ei kuitenkaan ollut ensimmäinen matkapuhelimia valmistava yritys. Tästä huolimatta sen tuomat innovatiiviset tuotteet olivat tärkeä sysäys kohti matkapuhelinaikaa.

Vuonna 1992 tietotekniikan opiskelija Linus Torvalds ei vielä tiennyt tekevänsä historiaa halutessaan kehittää uuden käyttöjärjestelmän kotitietokoneeseensa. Torvaldsin tekemä Linux-pohja oli avoin kaikille käyttäjille, ja sitä pystyy kuka tahansa julkisesti kehittämään. Linuxista muodostui avoimen lähdekoodin esikuva. Nykyään Linux löytyy kaikkialta: kotikoneilta, Android-laitteista, Wi-Fi-reitittimistä ja televisiosta.

Monet 90-luvulla nuoruutensa viettäneet muistavat myös IRC:n eli Internet Relay Chatin tai tuttavallisemmin ”irkin”. Se oli internetissä toimiva keskustelujärjestelmä, jonka ensimmäinen käyttäjä oli Oulun yliopisto vuonna 1988. Irkin lähdekoodin vapautumisen myötä se alkoi levitä nopeasti ympäri maailmaa, kunnes sen suosio hiipui 2010-lukuun mennessä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *