Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutuksen hyvä taso on tunnettu ympäri maailmaa, ja suomalaiset ovatkin hyvin koulutettuja. Noin 70 prosentilla väestöstä on peruskoulun jälkeisiä opintoja. Väestön määrään suhteutettuna myös suoritettujen korkeakoulututkintojen määrä on melko suuri.

Suomen perusopetus on menestynyt hyvin eri maiden peruskoulutuksen tasoa vertailevissa tutkimuksissa. Suomessa kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja yleissivistykseen, sillä peruskoulu on ilmaista ja pakollista. Peruskoulun jälkeenkin opinnot ovat ilmaisia tai hyvin edullisia, minkä vuoksi myös korkeammin kouluttautuminen on mahdollista lähes kaikille.

Suomen koulutusjärjestelmä on ryhmitelty koulutusasteisiin. Yleisesti ylemmän asteen koulutuksiin pääsee, kun alemman asteen opinnot on suoritettu. Lainsäädäntö määrittelee kunkin koulutusasteen tavoitteet. Tämän lisäksi laatua varmistetaan opetussuunnitelmilla, näyttötutkintojen perusteilla, koulutuksen toimi- ja järjestämisluvilla sekä ulkoisella arvioinnilla. Opettajien kelpoisuus on tarkoin säädeltyä.

Koulutusjärjestelmä muodostuu varhaiskasvatuksesta, vuoden esiopetuksesta, yhdeksän vuotta kestävästä yleissivistävästä perusopetuksesta, peruskoulun jälkeisestä lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkea-asteen koulutuksista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Näiden lisäksi aikuiskoulutusta tarjotaan kaikilla koulutusasteilla.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Kunnat järjestävät varhaiskasvatusta pääasiassa alle kouluikäisille lapsille. Varhaiskasvatusta toteutetaan enimmäkseen päiväkodeissa. Varhaiskasvatus on maksullista ja sen hinta määräytyy perheen koon, tulojen sekä varhaiskasvatusajan perusteella. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista, ja se muodostuu hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Sen tavoitteena on lapsen kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja oppimisen edellytyksien tukeminen. Opetushallitus vahvistaa valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka toimivat perustana varhaiskasvatuksen paikallisille suunnitelmille ohjaten sen sisällön suunnittelua ja toteuttamista. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei ole pakollista.

Esiopetuksen tavoitteena on lasten oppimisen, kehityksen edellytyksien ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen jatkumona varhaiskasvatukselle ennen peruskouluun siirtymistä. Tavoitteena on myös havaita ja ennaltaehkäistä mahdolliset oppimiseen vaikuttavat ongelmat. Esiopetusta annetaan 6-vuotiaille lapsille päiväkodissa tai peruskoulussa. Esiopetus on ollut lapsille pakollista Suomessa vuodesta 2015 lähtien, ja se on maksutonta. Lapsen huoltajan tulee huolehtia lapsen osallistumisesta esiopetukseen tai muuhun toimintaan, jossa esiopetuksen tavoitteet saavutetaan. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat opetushallituksen vahvistamia. Perusteet toimivat perustana paikallisille opetussuunnitelmille ohjaten niiden sisällön suunnittelua.

Perusopetus

Perusopetus eli peruskoulu kattaa vuosiluokat 1– 9. Perusopetuksen oppivelvollisuus alkaa samana vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta (1. luokka) ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu (9. luokan jälkeen), tai 10 vuoden jälkeen oppivelvollisuuden alkamisesta. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Perusopetus on yleissivistävää ja kaikille maksutonta sisältäen tarvittavat oppimateriaalit, työvälineet sekä täysipainoisen aterian. Perusopetuksesta ei saa tutkintoa, mutta sen suorittamisen jälkeen kaikki saavat saman jatko-opintokelpoisuuden, jolla voi hakeutua suorittamaan toisen asteen tutkintoa.

Perusopetuksen tavoitteena on sekä kasvattaa että opettaa lasta tukemalla oppilaan kasvua ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä tarjota tarpeellista tietoa ja taitoa. Perusopetusta annetaan oppivelvollisille lapsille ja nuorille yleensä peruskoulussa. Aikuiset voivat saada perusopetusta esimerkiksi aikuislukioissa ja kansanopistoissa.

Ennen peruskoulu jaettiin ala- ja yläkouluihin, mutta nykyään käytössä on yleisesti yhtenevämpi 9 vuoden peruskoulu. Kolmella ylimmällä luokalla opinnoissa keskitytään kuitenkin pääosin aineenopetukseen, jossa jokaista oppiainetta opettaa aineenopettaja. Alemmilla luokilla luokanopettaja hoitaa pääsääntöisesti oman luokkansa kaiken opetuksen.

Perusopetuksen jälkeinen koulutus

Lukio on perusopetuksen oppimäärälle rakentuva yleissivistävä koulutus, jota järjestetään pääasiassa lukioissa ja aikuislukioissa. Lukion oppimäärän laajuus on kolme vuotta, mutta tarvittaessa opiskeluaikaa voidaan lyhentää tai pidentää neljään vuoteen saakka. Lukio on luokaton, eikä opinnoissa eteneminen ole vuosikurssiin sidottua, vaan opintoja käydään kursseittain noin 1,5 kuukauden jaksoissa. Lukion oppimäärän saa suoritettua, kun opiskelija on hyväksytysti suorittanut oppiaineiden oppimäärät ja vähimmäiskurssimäärän, eli 75 kurssia tulee täyteen. Lisäksi opiskelija voi osallistua ylioppilaskokeisiin ja saada ylioppilastutkinnon suorittamalla kokeet hyväksytysti.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan pätevyys tiettyyn ammattiin. Koulutus onkin hyvin käytännönläheistä, ja se edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä elinikäistä oppimista tukien. Ammatillisesta perustutkinnosta saa laajat ammatilliset perusvalmiudet valitun alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen vähintään yhdelle ammatilliselle osa-alueelle. Ammatillisissa perustutkinnoissa opiskellaan ammatillisten opintojen ja työharjoittelujen lisäksi joitakin yleissivistäviä opintoja. Perusammattitutkintojen lisäksi ammatillista pätevyyttä voi täydentää ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla, joissa opiskellaan ammatin syvällisempiä ja kohdennetumpia taitoja työelämän tarpeiden mukaan. Ammattitutkintojen osaaminen näytetään yleensä käytännön työtilanteissa.

Korkeakoulutus

Toisen asteen koulutuksen suorittanut voi hakea korkeakouluihin, jotka muodostuvat Suomessa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Yliopistoihin pääsyyn vaaditaan yleensä ylioppilastutkinto. Yliopistoissa tehdään tyypillisesti tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Yliopistotutkinnot jakautuvat kahteen osaan: kandidaatin opinnot ja maisterin opinnot (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto).

Ammattikorkeakoulut suuntautuvat käytännönläheisemmin työelämään ja sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin. Myös ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen voi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Molempiin opintoihin sisältyy yleensä työharjoittelua sekä opintojen päätteeksi lopputyö, esimerkiksi opinnäytetyö tai gradu.

Yhteenveto

Suomen koulutusjärjestelmä on jakautunut eri asteisiin, joista esiopetus ja perusopetus ovat kaikille pakollisia. Valtaosa suomalaisista suorittaa kuitenkin myös vähintään jonkin toisen asteen tutkinnon peruskoulun jälkeen, eivätkä korkeakoulututkinnotkaan ole väestön keskuudessa harvinaisia.

Lasten oppivelvollisuus, koulutusjärjestelmän selkeys ja tasapuolisuus sekä opetuksen hyvä taso lienevät syynä siihen, että Suomessa väestö on verrattain hyvin koulutettua. Opetussuunnitelmat ovat tarkkaan suunniteltuja ja niiden toteutumista tutkitaan. Perusopetuksen maksuttomuus ja muiden opintojen edullinen hinta ja opiskelijoiden saamat tuet takaavat kaikille mahdollisuudet hyvään koulutukseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *